Yhteenveto

Ikääntyminen, yksinäisyys ja taloudellinen epävarmuus haastavat sekä ihmisten hyvinvointia että yhteisöjen toimintakykyä. Samalla monien ihmisten osaaminen ja kokemus jäävät hyödyntämättä, kun he siirtyvät pois työelämästä tai menettävät yhteyden arjen yhteisöihin.

AgeInin mallissa ihmisiä tuetaan osallistumaan merkitykselliseen toimintaan, jakamaan osaamistaan ja rakentamaan yhteyksiä toisiin. Vuonna 2025 koottu tutkimusaineisto antaa viitteitä siitä, että hyvin suunniteltu osallistuminen voi tukea fyysistä, kognitiivista ja psyykkistä hyvinvointia. Tuloksia on kuitenkin tulkittava alustavina havaintoina: ne eivät osoita, että AgeIn yksin aiheuttaisi terveysvaikutuksia, eivätkä ne vielä todista mallin vaikutuksia muihin kohderyhmiin.

Pelkkä tekeminen ei välttämättä riitä

AgeInin tutkimusyhteenveto tarkastelee osallistumista useasta näkökulmasta: hyvinvointia mittaavien kyselyjen, lääkärien haastattelujen, eurooppalaisen vertailuaineiston sekä teoreettisten viitekehysten avulla. Keskeinen havainto on, ettei aktiivisuus yksin näyttänyt ennustavan hyvinvointia merkittävästi. Osallistumisen laadulla ja kokemuksella voi olla määrää enemmän merkitystä.

AgeInin lähestymistapa pohjautuu itsemääräämisteoriaan (Self-Determination Theory, SDT), jonka mukaan hyvinvointia tukevat kolme keskeistä kokemusta:

• Autonomia: mahdollisuus valita osallistumisen tapa, ajankohta ja määrä.

• Kyvykkyys: mahdollisuus käyttää omaa osaamista ja oppia uutta.

• Yhteisöllisyys: kokemus yhteydestä ja yhteistyöstä muiden kanssa.

Tutkimusyhteenvedon mukaan merkityksellinen osallistuminen voi parhaimmillaan tarjota näitä kokemuksia yhtä aikaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toiminnan tulisi olla joustavaa, osallistujalle sopivaa ja yhteydessä todellisiin tarpeisiin.

Havaintoja hyvinvoinnista ja terveydestä

Aineistossa osallistujat ja haastatellut lääkärit kuvasivat osallistumisen yhteyksiä arjen rytmiin, mielialaan, sosiaalisiin suhteisiin ja fyysiseen hyvinvointiin. Osallistujat kertoivat esimerkiksi paremmasta unesta, kohentuneesta mielialasta sekä keskittymisen, muistin ja oppimisen kokemuksellisesta vahvistumisesta.

Tutkimusyhteenvedossa raportoidaan myös aktiivisten ja vähemmän aktiivisten ryhmien välisiä eroja. Vertailussa aktiivisesti osallistuneilla oli vähemmän lääkärikäyntejä ja enemmän rasittavaa liikuntaa. Nämä ovat kiinnostavia, hyvinvoinnin tukemista koskevia havaintoja, mutta niitä ei tule tulkita osoitukseksi syy-seuraussuhteesta. Ryhmien välisiin eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät.

Tutkimusyhteenvedon haastatteluissa osallistujat kuvasivat esimerkiksi:

“Nukun selvästi paremmin, kun olen tehnyt työtehtäviä. Päiväunet ovat jääneet pois.” — Nainen, 66–70 vuotta

“Verenpaine on laskenu ja painonhallinta on onnistunut paremmin.” - Mies, 66–70 vuotta

“Työ tuo hyvää mieltä ja sosiaalisia kontakteja.” - Nainen, 71–75 vuotta

Tällaiset kokemukset valaisevat sitä, miten mielekäs tekeminen voi kytkeytyä arjen rakenteeseen, osallisuuteen ja koettuun hyvinvointiin. Ne ovat osallistujien kokemuksia, eivät itsessään kliinisiä todisteita vaikutuksista.

Yhteys terveyden sosiaalisiin määrittäjiin

AgeInin toimintamallia voidaan tarkastella terveyden sosiaalisten määrittäjien (Social Determinants of Health, SDoH) kautta. Hyvinvointiin vaikuttavat terveyspalvelujen lisäksi esimerkiksi sosiaaliset suhteet, mahdollisuus osallistua, taloudellinen turvallisuus ja kokemus omasta toimijuudesta.

AgeIn pyrkii vaikuttamaan näihin olosuhteisiin tarjoamalla rakenteita, joissa ihmiset voivat löytää yhteisön, käyttää osaamistaan, oppia ja osallistua joustavasti. Guildit eli osaamisen ja kiinnostuksen ympärille muodostuvat pienemmät yhteisöt luovat tilaa vertaisoppimiselle, mentoroinnille ja yhteiselle tekemiselle.

Kun osallistumiseen liittyy myös mahdollisuuksia ansaita tuloja, malli voi avata uusia polkuja taloudelliseen osallisuuteen. Tämä on erityisen tärkeää ihmisille, joiden toimeentulo tai yhteydet ovat heikentyneet. Köyhyyden vähentäminen on siten yksi mallin tavoitteista, mutta käytettävissä oleva tutkimusyhteenveto ei vielä osoita AgeInin vähentäneen köyhyyttä.

Ikääntyvistä ihmisistä laajempiin osallistumisen mahdollisuuksiin

AgeInin tutkimusyhteenvedon havainnot liittyvät ensisijaisesti ikääntyvien ihmisten osallistumiseen ja hyvinvointiin. Mallin laajempi soveltaminen on kuitenkin mahdollisuus, jota voidaan kehittää ja arvioida erikseen esimerkiksi maansisäisten pakolaisten, maahanmuuttajien ja yhteiskuntaan takaisin integroituvien veteraanien kanssa. Näissä tilanteissa osallistumisen, yhteisöön kuulumisen ja osaamisen tunnistamisen tukeminen voi olla merkityksellistä, mutta vaikutukset on tutkittava kohderyhmittäin ja paikallisissa olosuhteissa.

Näyttöä rakennetaan askel kerrallaan

AgeInin tutkimusyhteenveto tarjoaa lupaavia havaintoja siitä, miten autonomiaa, osaamisen käyttöä ja sosiaalisia yhteyksiä tukeva osallistuminen voi liittyä hyvinvointiin. Samalla se nostaa esiin tärkeän periaatteen: osallistumisen vaikuttavuus ei välttämättä synny tekemisen määrästä, vaan siitä, tuntuuko toiminta merkitykselliseltä ja omalta.

Seuraava askel on jatkaa vaikutusten tutkimista huolellisesti, eri kohderyhmissä ja erilaisissa toimintaympäristöissä. Näin voidaan ymmärtää paremmin, millaiset osallistumisen muodot tukevat terveyttä, elämänlaatua, yhteisöllisyyttä ja taloudellista osallisuutta - ja missä olosuhteissa.